Muistojen matka mummolaan

"sitten kun kukkanen kesän on nähnyt

hajoaa se maahan multaan

näät sen silti kukkana aina

muistot on kalleinta kultaa

eikä sun vieraasi asumaan jäänyt

lähti se muualle matkaan

vielä se tulee mennäkseen jälleen

lähemmäs kuin aavistatkaan"

Kesälomareissut (ja toki myös talvireissut) mummolaan oli pienen ihmisen kohokohtia. Jo autoreissu useamman sadan kilometrin päähän oli yhtä juhlaa, kesäisine maisemineen ja uintireissuineen. Mummolassa odotti aina kovasti lapsiaan ja lastenlapsiaan mummo ja ukki, Itä-Suomen mummo ja ukki. Lapsuusajan muistoihin on jäänyt ukin kutittelut jalkapohjista, uuninpankolla makoileminen ja sarjakuvien lukeminen. Mummon tekemä riisipuuro maistui aina taivaalliselta ja mummon "mummohameet" olis nykyään jo muotia retrokuvioineen. Ihmeellistä ohjelmaa ei tarvittu, siihen riitti leikit pihapiirissä ja sukulaisissa kyläilyt. Muistissa on myös raikuva nauru, joka kuului usein sisarusten kokoontuessa keittiönpöydän ympärille kertomaan tarinoita. Kävelyretket naapuriin ja saunominen pihasaunassa, varsinkin talvipakkasilla oli ihanaa. Pakkaslumi narisi jalkojen alla ja saunassa sai parhaat löylyt. Kesäisin siellä tuoksui aina saunavihta. Muistoja on vaikka kuinka ja paljon, kaikki yhtä ihania ja tärkeitä. Muistot on kalleinta kultaa...

Rakasta mummoa muistaen ja lapsuusmuistoja vaalien.