Vanhojen huonekalujen entisöintiä
Me ollaan parisen vuotta katseltu Etuovelta sopivia mummonmökkejä, mutta ei niitä kovin paljon ole tänä aikana tullut vastaan. Tänä keväänä mieheni vanhemmat alkoivat puhumaan, että he eivät enää niin nauti mökkeilystä ja voisivat hyvin luopua siitä. Siinä se sitten oli, meidän ikioma hirsirunkoinen mummonmökkimme ulkosaunalla ja omalla rauhalla. Minä sain suunnitella sisustusta, materiaaleja ja värejä. Se oli nautinnollista juuri tähän aikaan, kun koronan takia kaikki harrastukset loppuivat ja elämä pysähtyi kotiin.
Projekti alkoi kuitenkin kotona, kun aloitimme maalaamaan vanhat tuolimme. Kellarissamme oli pyörinyt viisi vanhaa tuolia, jotka olin jostain syystä halunnut säilyttää ja nyt halusin ne mökille. Niistä sai tulla kirkkaat ja värikkäät. Aluksi hioimme vanhaa maalipintaa karheaksi, mutta mitään koloja en halunnut piiloon. Näissä tuoleissa sai näkyä elämä. Tuolit maalattiin Helmi kalustemaalilla, joka on ihanan helppokäyttöinen maali. Toki tuolit maalattiin 3-4 kertaan, että pinnasta tuli hyvä.
Seuraavana oli vuorossa pirtinpöydän entisöinti. Pöytä löytyi mummolan ulkovarastosta, jossa se oli ollut vuosikymmeniä. Pohjasta löytyikin tekijöiden nimet ja päivämäärä. "Valmistui 11.2.1955. Tekijät mammani isä ja veli." Melkoinen määrä käsityötä ja tunnearvoa pöydällä. Maalikerroksia oli pöytään kertynyt useita ja niitä poistettiin lämpöpuhaltimen avulla. Haju ja käry oli kyllä melkoinen. Lopulta kaikkien kerrosten alla oli ihana turkoosi maali. Aluksi suunnittelin valkoista pöytää ja värikkäitä tuoleja, mutta kun näin alkuperäisen maalin, päätin, että pöytä jää tuollaiseksi. Kannen käsittelen värittömällä Osmocolorilla, että se kestäisi paremmin käyttöä eikä imaise ensimmäistä kaatunutta kahvia sisuksiinsa.
Nyt mä lähden hakemaan tapetteja (IIK!), kohta mummonmökistämme lisää.
Miia
Projekti alkoi kuitenkin kotona, kun aloitimme maalaamaan vanhat tuolimme. Kellarissamme oli pyörinyt viisi vanhaa tuolia, jotka olin jostain syystä halunnut säilyttää ja nyt halusin ne mökille. Niistä sai tulla kirkkaat ja värikkäät. Aluksi hioimme vanhaa maalipintaa karheaksi, mutta mitään koloja en halunnut piiloon. Näissä tuoleissa sai näkyä elämä. Tuolit maalattiin Helmi kalustemaalilla, joka on ihanan helppokäyttöinen maali. Toki tuolit maalattiin 3-4 kertaan, että pinnasta tuli hyvä.
Seuraavana oli vuorossa pirtinpöydän entisöinti. Pöytä löytyi mummolan ulkovarastosta, jossa se oli ollut vuosikymmeniä. Pohjasta löytyikin tekijöiden nimet ja päivämäärä. "Valmistui 11.2.1955. Tekijät mammani isä ja veli." Melkoinen määrä käsityötä ja tunnearvoa pöydällä. Maalikerroksia oli pöytään kertynyt useita ja niitä poistettiin lämpöpuhaltimen avulla. Haju ja käry oli kyllä melkoinen. Lopulta kaikkien kerrosten alla oli ihana turkoosi maali. Aluksi suunnittelin valkoista pöytää ja värikkäitä tuoleja, mutta kun näin alkuperäisen maalin, päätin, että pöytä jää tuollaiseksi. Kannen käsittelen värittömällä Osmocolorilla, että se kestäisi paremmin käyttöä eikä imaise ensimmäistä kaatunutta kahvia sisuksiinsa.
Nyt mä lähden hakemaan tapetteja (IIK!), kohta mummonmökistämme lisää.
Miia
Kommentit
Lähetä kommentti